Asukasdemokratia yleisesti

Asukasdemokratialla tarkoitetaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia talon hallintoa ja hoitoa koskeviin päätöksiin.

Asukasdemokratian tavoitteena on edistää vuokratalon omistajien ja vuokralaisten välistä tiedonvälitystä, yhteistyötä ja luottamusta ja lisäksi keskinäistä vastuuntuntoa taloa koskevissa asioiussa. Vuokrataloihin pyritään luomaan me-henki.

Saadessaan tietoa vuokratalon toiminnasta ja pystyessään vaikuttamaan talon asioihin asukkaiden on helpompi kokea vuokra-asunnossa asuminen turvalliseksi, pysyväksi asumisratkaisuksi, jossa kannattaa nähdä vaivaa asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Asukkaiden ja vuokratalon omistajan keskinäinen luottamus ja yhteistyö talon asioiden hoidossa on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi vuokratalon kunnossapidon ja hoidon edistämisessä sekä asumisviihtyvyyden lisääntymisessä.

Asukasdemokratian avulla pyritään myös taloudellisiin tuloksiin. Asukas-demokratian toimiessa asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua talon talojen kiinteistönpitoa koskevaan päätöksentekoon kokonaisuudessaan ja erityisesti hoitomenoja koskeviin päätöksiin. Asukasdemokratialla voidaan saavuttaa jossain määrin kustannussäästöä vuokratalon hoitomenoissa. Esim. veden kulutuksessa ja puhtaanapitokustannuksissa voidaan asukkaiden toimin saavuttaa säästöjä.

Asukasdemokratiaa ohjaava laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) tuli voimaan 1.3.1991. Sitä sovelletaan kaikissa käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisissa aravavuokrataloissa ja 1.1.2002 jälkeen rahoitetuissa ja rakennetuissa korkotukivuokrataloissa. Yhteishallinto tarkoittaa sitä, että myös asukkaat pääsevät osallistumaan vuokratalon hallintoon. Jo ennen lain säätämistä monissa vuokrataloyhtiöissä oli vapaaehtoisuuden pohjalta harjoitettu eritasoista asukastoimintaa.

Tekstit Valtion asumis- ja rahoittamiskeskuksen (ARA) asukasdemokratiaoppaista www.ara.fi